Valaistumisen hetki

Nyt sen tajusin. Olen ihmetellyt, mikä minun päässäni koko ajan kertoo etten tee tarpeeksi, pitäisi olla parempi ihminen, tehdä asiat eri tavalla. Koko ajan tyytymättömyys siihen mitä olen. Sitten, jostain tyhjästä, yhtäkkiä se tuli. Tajusin, että olen yrittänyt ottaa mallia ystäväni elämästä, tehdä paljon ja jos en ole tehnyt, tuntuu että en anna elämälle sitä mitä pitäisi, että olen laiska. Ystäväni elämä on minun elämääni verrattuna jokseenkin erilaista - hän elää avioliitossa, heillä on lapsi ja omakotitalo. Kyllä siinä hommaa riittää ja minä, vuokra-asunnossa, ihanassa avoliitossa elävä tyttö, poden huonoa omaatuntoa, jos en tee yhtä paljon kuin ystäväni. Mutta eihän meidän elämäntilanteemme ole edes verrattavissa, on ihan ymmärrettävää että hänellä riittää tekemistä enemmän kuin minulla. Helpottavaa! Nyt voin olla mitä olen, en suorituskeskeinen, valittava, enkä tyytymätön. Saan nauttia tästä mitä minulla on, ja joku päivä nautin siitä, mitä minulla silloin on. Eletään tätä hetkeä, se rentouttaa.